Teollisissa symbiooseissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Näin toisen toimijan sivuvirta tai jäte muuttuu tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia vähentäen myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Symbiooseissa voi syntyä syntyy kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita. Lisää Motivan sivuilta: http://www.teollisetsymbioosit.fi/mika-on-fiss-ja-teollinen-symbioosi
Tässä hankkeessani on tavoitteena vauhdittaa sivuvirtojen ympärille syntyvää yhteistyötä yritysten välille. Keväällä 2016 hankkeeni piti FISS-työpajan (Finnish Industrial Symbiosis System) johon osallistui 29 yritystä. Tässä kartoitettiin yritysten sivuvirrat ja ketkä voisivat niitä hyödyntää.
Jotta pääsisin syvällisemmin käsitykseen siitä mitä kaikkea lisäarvoa ja hyötyä teolliset symbioosit voisivat Raumalle tuottaa, osallistuin asiaan liittyvän EU-hankkeen seminaariin Tanskassa ja Ruotsissa. Vierailimme Kalundborgin teollisten symbioosien ”pioneeri-teollisuuspuistossa” sekä Helsinborgin jätteenkierrätyspuistossa Vera-parkissa sekä IPOS-puistossa (Kemira toimii fasilitaattorina ja rakentunut Kemiran sivuvirtoihin).
Klusterit ja teolliset symbioosit-yhteys
Olen toiminut klusterikehittäjänä (ProCluster-sertifikaatti hommattuna), ja itselleni oli merkittävä lampun syttyminen klusterien ja teollisten symbioosien yhteys. Symbioosit toimivat resurssitehokkaasti, kun johonkin volyymiltaan runsaaseen sivuvirtaan (isoa tuotantoa) lähtee syntymään sitä jalostavien tai hyödyntävien yritysten rypäs. Tästä hyvä malli oli Industrial Park of Sweden, IPOS, jota pyörittää suomalainen Kemira Helsingborgissa. Myös järviveden pinnan säännöstelystä 1961 lähtenyt Kalundborgin teollisuuspuisto erimuotoisten vesien hyödyntäjänä kolmine jättiputkineen ympäri puiston on kiinnostava malli. Puistoa pyörittää kaupungin vesilaitos, suurella innolla. Kävimme kattoterasilla ihmettelemässä puiston toimintaa; esittelyt oli tehty havainnollistavin tauluin, jossa jokainen eri yrityksen ympärille syntynyt symbioosi oli havainnollistettu;esim Cyprocin kipsitarve, jossa osa kipsistä saadaan sivuvirtana voimalaitokselta.
Kalundborgin malli on tuonut runsaasti työpaikkoja yksityiselle sektorille julkisten palveluiden työpaikkojen siirtyessä muualle. Siellä on kehittäjävoimana mm. teollisten symbioosien yhdistys ja pitkän linjan strateginen ohjelma vastuuhenkilöineen, joilla puistoa kehitetään. Tulossa on tutkimuskeskus teollisten symbioosien ympärille yhdistäen koulut, yritykset ja tutkijatahot. Tässä kehittämisessä merkittävimmät työkalut ovat LUOTTAMUS, TIETO ja YHTEISTYÖ.
Lisää täältä: www.symbiosis.dk/en
Helsingborgissa kävimme kahdessa erityyppisessä teollisia symbiooseja toteuttavassa puistossa, jätekierrätyksen ympärille syntyneessä VERA-parkissa (http://www.nsr.se/Default.aspx?ID=5602) ja Kemiran sivuvirtojen hyödyntämiseen syntyneessä IPOS-puistossa (http://www.industrypark.se/). Tuon Kemira-mallin näen hyvänä mallinnettavana Raumalle, koska täällä on isoja tuotantolaitoksia, joissa syntyy isohkoja volyymejä sivuvirtoja.
Toimin hankkeeni puitteissa FISS-yhteyshenkilönä Rauman alueella. Kerron mielelläni lisää teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä.
Tässä hankkeessani on tavoitteena vauhdittaa sivuvirtojen ympärille syntyvää yhteistyötä yritysten välille. Keväällä 2016 hankkeeni piti FISS-työpajan (Finnish Industrial Symbiosis System) johon osallistui 29 yritystä. Tässä kartoitettiin yritysten sivuvirrat ja ketkä voisivat niitä hyödyntää.
Jotta pääsisin syvällisemmin käsitykseen siitä mitä kaikkea lisäarvoa ja hyötyä teolliset symbioosit voisivat Raumalle tuottaa, osallistuin asiaan liittyvän EU-hankkeen seminaariin Tanskassa ja Ruotsissa. Vierailimme Kalundborgin teollisten symbioosien ”pioneeri-teollisuuspuistossa” sekä Helsinborgin jätteenkierrätyspuistossa Vera-parkissa sekä IPOS-puistossa (Kemira toimii fasilitaattorina ja rakentunut Kemiran sivuvirtoihin).
Klusterit ja teolliset symbioosit-yhteys
Olen toiminut klusterikehittäjänä (ProCluster-sertifikaatti hommattuna), ja itselleni oli merkittävä lampun syttyminen klusterien ja teollisten symbioosien yhteys. Symbioosit toimivat resurssitehokkaasti, kun johonkin volyymiltaan runsaaseen sivuvirtaan (isoa tuotantoa) lähtee syntymään sitä jalostavien tai hyödyntävien yritysten rypäs. Tästä hyvä malli oli Industrial Park of Sweden, IPOS, jota pyörittää suomalainen Kemira Helsingborgissa. Myös järviveden pinnan säännöstelystä 1961 lähtenyt Kalundborgin teollisuuspuisto erimuotoisten vesien hyödyntäjänä kolmine jättiputkineen ympäri puiston on kiinnostava malli. Puistoa pyörittää kaupungin vesilaitos, suurella innolla. Kävimme kattoterasilla ihmettelemässä puiston toimintaa; esittelyt oli tehty havainnollistavin tauluin, jossa jokainen eri yrityksen ympärille syntynyt symbioosi oli havainnollistettu;esim Cyprocin kipsitarve, jossa osa kipsistä saadaan sivuvirtana voimalaitokselta.
Kalundborgin malli on tuonut runsaasti työpaikkoja yksityiselle sektorille julkisten palveluiden työpaikkojen siirtyessä muualle. Siellä on kehittäjävoimana mm. teollisten symbioosien yhdistys ja pitkän linjan strateginen ohjelma vastuuhenkilöineen, joilla puistoa kehitetään. Tulossa on tutkimuskeskus teollisten symbioosien ympärille yhdistäen koulut, yritykset ja tutkijatahot. Tässä kehittämisessä merkittävimmät työkalut ovat LUOTTAMUS, TIETO ja YHTEISTYÖ.
Lisää täältä: www.symbiosis.dk/en
Helsingborgissa kävimme kahdessa erityyppisessä teollisia symbiooseja toteuttavassa puistossa, jätekierrätyksen ympärille syntyneessä VERA-parkissa (http://www.nsr.se/Default.aspx?ID=5602) ja Kemiran sivuvirtojen hyödyntämiseen syntyneessä IPOS-puistossa (http://www.industrypark.se/). Tuon Kemira-mallin näen hyvänä mallinnettavana Raumalle, koska täällä on isoja tuotantolaitoksia, joissa syntyy isohkoja volyymejä sivuvirtoja.
Toimin hankkeeni puitteissa FISS-yhteyshenkilönä Rauman alueella. Kerron mielelläni lisää teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä.
***************************************************************************
FISS on siis yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla pyritään auttamaan yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä sekä synnyttämään uutta liiketoimintaa. Alueelta löytyvät sivuvirrat tuodaan tarvittaessa esille Synergie-tietokantaan tarvitsijoiden hyödynnettäväksi.
FISS on siis yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla pyritään auttamaan yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä sekä synnyttämään uutta liiketoimintaa. Alueelta löytyvät sivuvirrat tuodaan tarvittaessa esille Synergie-tietokantaan tarvitsijoiden hyödynnettäväksi.
Kommentit
Lähetä kommentti